FIN KVA (L) Batzi's Gaunt of Gin Gin "Tirri"
Tirri on omaehtoinen osallistuja, nuolee lautaset ja kerjää keittiössä pyöreillä, anovilla silmillään makupaloja lounaasta. Jos ei ruokaa ole tieossa niin Tirri vuorotellen jahtaa kettuja metsässä tai valtaa mukavimmat löhöilypaikat. Suosikkisängyt ovat takan ääressä tai purkamattomassa reissukassissa, sohvat ja jalanpäädytkin ovat valkokarvojen peitossa. Purkkiin, eli boxiin, voi myös piiloutua huutavilta kakaroilta tai hösääviltä noutajilta, ellei ärähdykset tehoa. "Valkoinen salama" on tuttu myös monelle ohikulkevalle lenkkeilijälle, kun eivät aidat nyt ketään piättele! Ihmisistä Tirri kyllä pitää, kunhan eivät nipistele. Epätunkeilevat koiratkin ovat best friendsejä, lopuille Tirri antaa ärähdyksen, oli kokoero kuinka suuri tahansa. Se onkin johtanut välillä ongelmiin, kun ärrieri ei tajua varoa koiraa joka syö tirrejä välipalaksi. Siitäs sai sitten kun istuu raasuna sohvalla reikä nahassa kipeänä muutaman päivän. Ja taas ärrieiröimään! Hevosiakaan kuuskiloinen terrieri ei kunnioita, haukkaa nenästä jos ylettyy. Mutta jos nostaa sen selkään niin se nouleekin kaulaa innokkaasti, kiintymystä (tuskin), hikeä vai PROP-öljyä, en tiedä mitä. Ei edes se, että varsa kerran astui päälle, karkoittanut tirriä hevoskakkakasoilta popsimasta vuotta pidempää, ja flexinaru yrittää joskus vaarallisestikin pyöriä hevosjalkojen yli ali ja ympäri. Harrastuksiin kuuluu myös agility kerran viikossa, jossa toimivuus riippu hyvin pitkälle vinkulelusta. Suosikkieste on putki, johon voi lelun kanssa karata vinguttelemaan kaikkien käsien ulottumattomiin... Kisoihin oltaisiin varmaan valmiita, muttei omistajaa oikein tee mieli vaan pitää agilitaamista harrastuksena huvin ja tekemisen vuoksi. Kotonakin temppuillaan kaikenlaista... Kesällä Tirri siksakkasi jalkojen välistä ulisten ja haukkuen possuvingun perään. Tätini kysyi mitä tapahtuisi jos menisinkin järveen. No, Tirri ui siksakkia jalkojeni välissä. Älykäs koira.
|
